Verkkopalveluiden saavutettavuus on paljon muutakin kuin lain sanelema pakko. Saavutettavuudella vedät potentiaaliset asiakkaat palvelusi pariin!
Saavutettavuudessa on näkemykseni mukaan ensisijaisesti kyse siitä, että huomioimme yhteiskuntamme kaikki ihmiset ja mahdollistamme tasavertaisen pääsyn palveluiden äärelle. Tässä blogikirjoituksessa avaan sitä, mitä kaikkia hyötyjä saavutettavuuden varmistamisella on.
Etelä-Suomen aluehallintoviraston sivuston saavutettavuusvaatimukset.fi mukaan yli miljoonalla suomalaisella voi olla vaikeuksia käyttää verkkopalveluja, joissa ei ole huomioitu saavutettavuutta tarpeeksi hyvin. Tässä joukossa on varmasti paljon potentiaalisia asiakkaita kenelle tahansa digitaalisia palveluja tarjoavalle yritykselle. Voidaan myös miettiä, että näiden yli miljoonan henkilön joukossa on asiakkaita, jotka jo käyttävät tai siirtyvät jatkossa käyttämään kilpailijan palveluita, jos he kokevat, että kilpailijan palvelu on parempi.
Usein myös törmää oletukseen, että saavutettavuuden parantaminen liittyy lähinnä ihmisiin, joilla on jokin käyttöä rajoittava pysyvä rajoite, kuten näkövamma, kuulovamma tai motorinen rajoite. Nämä käyttäjäryhmät ovat saavutettavuuden näkökulmasta erittäin tärkeässä roolissa, mutta heidän lisäkseen saavutettavuus voi koskea eri elämänvaiheissa ketä tahansa.
Kenelle tahansa meistä voi olla ajoittain vaikea käyttää digitaalisia palveluita johtuen erilaisista tilapäisistä haasteista. Näitä voivat olla esimerkiksi:
Digitaalisia palveluja kehittävien toimijoiden oletus saattaa olla, että käyttäjät ovat tottuneita digipalveluiden käyttäjiä. Onhan digitaalisuus ja digipalvelut olleet jo pitkään trendinä. Palvelun kohdekäyttäjissä saattaa kuitenkin olla paljon sellaisia ihmisiä, jotka eivät syystä tai toisesta ole tottuneita digitaalisiin palveluihin. Yleensä näistä puhuttaessa nousee esimerkkinä seniorikansalaiset, jotka ovat tottuneet toimimaan ilman digitaalisia palveluja tai joiden puolesta joku muu hoitaa asioita digitaalisissa palveluissa.
Heikko kielitaito, luki- ja oppimisvaikeudet tai muistihäiriöt vaikeuttavat digitaalisten palveluiden käyttöä. Voimme helpottaa näiden ihmisten palvelun käyttöä edistämällä helppokäyttöisyyttä ja muotoilemalla palvelut intuitiivisen loogisesti. Myös esimerkiksi selkokielisyys ja selkeät symbolit palvelussa voivat parantaa helppokäyttöisyyttä.
Saavutettavuuden huomioiminen on tärkeää asiakaspotentiaalin näkökulmasta. Alati digitalisoituvassa maailmassa potentiaaliset asiakasmäärät kasvavat valtavaa tahtia. Jos pelkästään Suomessa näitä paitsiossa olevia asiakkaita on jo yli miljoona, minkälaisista asiakasmääristä puhutaankaan tulevaisuudessa. Ja potentiaali vain kasvaa, jos laajennamme ajatusta globaalisti toimiviin yrityksiin.
Digitaalisten palveluiden kehityksessä on jo pitkään ollut vahvasti trendinä tehdä palveluista mahdollisimman käyttäjäystävällisiä. Myös saavutettavuuden kehittämisessä on hyvin pitkälti kysymys käyttäjäystävällisyyden huomioimisesta. Saavutettavuuden kohdalla asioita vain katsotaan enemmän yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Tällä näkökulmalla varmistetaan, että palvelua voi käyttää yhdenvertaisesti, oli käyttäjällä jokin rajoite tai ei.
Saavutettavuuden parantaminen voi lisätä käyttäjäystävällisyyttä yksinkertaisimmillaan esimerkiksi siten, että kehitetään palvelusta mahdollisimman helppokäyttöinen huomioimalla kognitiivisuus ja esteettisesti miellyttävä ja ymmärrettävä ulkoasu. Tällaista palvelua on intuitiivista käyttää ja palvelun käyttäjäystävällisyys paranee.
Saavutettavuuden kannalta sivujen kuville on tärkeää antaa kuvailevat ns. vaihtoehtoiset tekstit. Vaihtoehtoisen tekstin avulla ruudunlukija välittää kuvan sisältämän tiedon niille, jotka eivät syystä tai toisesta voi nähdä kuvaa. Kuvien vaihtoehtoiset tekstit parantavat paitsi saavutettavuutta myös hakukonenäkyvyyttä.
Esimerkiksi Google ei näe sisältöjä kuten näkevä ihminen näkee, eikä siis etsi “näkemänsä” perusteella hakuun sopivaa sivua. Sen sijaan Google käy läpi sivun koodia samalla tavoin kuin ruudunlukija. Mikäli sivuilla olevilla kuvilla ei ole tekstivastineita, Google-haussa näistä kuvista ei ole mitään hyötyä. Jos taas kuvissa on kuvasta oleellisia asioita kertovat vaihtoehtoiset tekstit, Google havaitsee nämä, mikä vaikuttaa suoraan hakukonenäkyvyyteen.
Toinen merkittävä hakukonenäkyvyyteen vaikuttava seikka on sivun suosio. Mitä suositumpi sivu on, sitä parempi on sen hakukonenäkyvyys. Suosioon taas yleensä vaikuttaa se, miten paljon sivuilla käy ihmisiä, miten pitkään he siellä viihtyvät sekä miten käytettävinä ja käyttäjäystävällisinä he sivuja pitävät. Ihmiset käyttävät sellaisia sivuja, joita on helppo käyttää ja jotka vastaavat helposti heidän tarpeisiinsa.
Ihmiset suosivat sellaisia yrityksiä, jotka aidosti välittävät ihmisistä. Yhdenvertaisuuden ja monimuotoisuuden esille tuominen yrityksen arvoissa on tämän hetken trendi. Mutta voiko yritys, jonka digitaaliset palvelut eivät ole saavutettavia kaikille, rehellisesti julistaa toimivansa näiden arvojen mukaisesti?
Varmistamalla saavutettavuuden laajalla rintamalla yritykset eivät ainoastaan toteuta lain vaatimuksia vaan elävät todeksi tärkeitä arvojaan.
Nykyisen lain määrittelemät siirtymäajat julkisten digitaalisten palveluiden tekemiseksi kaikille saavutettavaksi ovat jo umpeutuneet. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei saavutettavuuden parantamista enää tarvitse miettiä, päinvastoin.
Saavutettavuuslaki uudistuu ja vaatii tulevaisuudessa entistä laajempaa osaa yrityksistä huolehtimaan saavutettavuuden toteutuksesta digitaalisissa palveluissa. EU:lta on tulossa saavutettavuusdirektiivi, joka vaatii useita digitaalisia palveluja huomioimaan saavutettavuutta riippumatta siitä, ovatko ne yksityisen vai julkisen tahon ylläpitämiä.
Kun yritys huomioi saavutettavuuden kehittämisen jo nyt digitaalisissa palveluissaan, se varmistaa, että yrityksen potentiaalinen asiakaskunta on mahdollisimman hyvin tavoitettavissa. Lisäksi saavutettavuuden kehittämisen kustannukset ovat edullisemmat silloin kun sitä tehdään muun kehityksen lomassa sen sijaan, että sitä alettaisiin tehdä erikseen lanseerauksen jälkeen. Toki molemmilla tavoilla saavutettavuuden kehittäminen onnistuu.
Ota yhteyttä tiimiimme tai suoraan minuun niin katsotaan yhdessä, miten voisimme auttaa tekemään palveluistanne kaikille saavutettavat ja käyttäjäystävälliset ja samalla kasvattaa niiden kilpailukykyä!
Pauli on CX Advisory, Design and Innovation -tiimissä töitä tekevä suunnittelija, joka haluaa etsiä kilpailuympäristössä ja tässä ajassa toimivia ratkaisuja yhdessä asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Hänen erityisiä osaamisalojaan ja mielenkiinnon kohteitaan ovat palvelumuotoilu, käytettävyys, saavutettavuus sekä asiakaskokemuksen kehittäminen.