Kylmän sodan päättymisen jälkeinen aika on ollut Euroopassa ja Suomessa ehkä jopa poikkeuksellisen tasaista. Mutta kyberturvallisuustilanne on elänyt ja muuttunut jatkuvasti. ’Postmodernin’ kyberturvallisuuden ajan voitaneen katsoa alkaneen 2020 vakavilla toimitusketjuhyökkäyksillä ja lunnashaittaohjelmahyökkäysten merkittävällä lisääntymisellä. Uusimmat variaatiot ovat osa suurempaa trendiä. Kyberturvallisuus on yhä sekoitus uutta ja vanhaa: uusia ja vanhoja toimijoita, teknologioita ja keinoja. Kyberrikollisuus ja sen monimuotoisuus jatkuu niin taloudellista hyötyä tavoittelevien rikollisten kuin valtiollisten kybertoimijoiden puolelta.
Paljon puhutaan kyberrikollisuuden kasvusta. On kuitenkin luontevaa, että kyberrikollisuus etenee samassa tahdissa, kun maailma digitalisoituu. Yhteiskunnan ja palvelujen digitalisoituessa riskit ovat monimuotoisia. Tämän vuoksi kyberturvan merkitys kasvaa ja se on erottamaton osa digitalisoitumista – ja kokonaisturvallisuutta. Turvallinen kyberympäristö edellyttää oikeasuhtaista regulaatiota ja yritysten tahtoa toteuttaa palvelut alusta alkaen turvallisesti. Palveluiden käyttäjien on myös vaadittava tietoturvallisia palveluja. Sitä varten tarvitaan kaikille riittävät kyberturvan perustaidot luokattomien palvelujen ja rikollisten huijausten välttämiseksi.
Vauhti tuntuu vain kiihtyvän ja kyberturvallisuuden merkitys laajenevan. Kyberturvallisuutta voidaan katsoa monesta eri näkökulmasta ja kokonaiskuvan luomiseksi tarvitaan eri osa-alueiden asiantuntijoita. Meillä on tänä vuonna SuomiAreenassa Raatihuoneenpuiston lavalla koolla huippuasiantunteva joukko, joka paneelikeskustelussa analysoi kyberturvallisuuden nykytilaa ja tulevaisuudennäkymiä.
Kuinka ottaa digitalisaatio haltuun turvallisesti? Lue lisää kyberturvapalveluistamme täältä.