Teollisuus 4.0 merkitsee samaan aikaan kaikkea ja ei mitään. Silti se vaatii valmistajilta valtavia investointeja ja hypyn tuntemattomaan, jotta kilpailukyky säilyy vahvana.
Pohjoismaissa on korkea koulutustaso ja kehitystaso sekä automaatiossa että IT:n parissa. Olemme globaalisti jopa edellä monissa edistyneissä ratkaisuissa sekä korkean lisäarvon tuotannossa. Monilta osin niinkin pitkällä, että inhimilliset rajat alkavat tulla esteeksi kehitykselle. On yleisesti hyväksyttyä, että älyratkaisut ovat vielä pidemmälle viedyn kehityksen edellytys.
Korkeiden tuotantokustannusten, haastavan geopoliittisen tilanteen ja kiristyvän globaalin kilpailun valossa pohjoismaisten valmistajien on myös pysyttävä edellä ja ponnisteltava parempien ratkaisujen eteen. Älyteknologiat auttavat, mutta niissä on myös kiistattomat haasteensa. Älykkäisiin tehtaisiin siirtyminen edellyttää teollisen valmistuksen toimintamallien laajaa uudistamista. Se puolestaan vaatii uudenlaista osaamista, prosesseja, työkaluja ja luottamusta.
Uudet IoT-, pilvi- ja reunalaskentaratkaisut tuovat uusia tapoja käsitellä valtavaa datamäärää ja muuntaa se tiedoksi, oivalluksiksi ja osaamiseksi, joilla voidaan saavuttaa kestävämpi ja tehokkaampi tuotanto. Tämä ilmenee muun muassa parempana työturvallisuutena, energiansäästönä, vähempänä jätteenä ja alhaisempina ylläpitokustannuksina. Keskeinen ero perinteisempiin ratkaisuihin – jotka tarjoavat samanlaisia etuja – on hyötyjen laajuus ja skaalautuvuus, jos uudistukset tehdään oikein.
Yksinkertaisesti sanottuna reaaliaikaisen tiedon ja digitaalisen alustan hyödyntäminen tarkoittavat, että kaikilla on jatkuva pääsy samaan dataan yhdestä paikasta, mikä puolestaan mahdollistaa nopean päätöksenteon eri prosessien välillä. Reaaliaikainen jäljitettävyys auttaa löytämään nopeasti syyt ja seuraukset, mahdollistaa jatkuvan oppimisen sekä siirtymisen reaktiivisesta tuotannosta ja ylläpidosta proaktiiviseen.
Näiden etujen saavuttaminen vaatii suuria investointeja, mutta yritysten kannattaa miettiä asiaa näin: Jos reaaliaikaisen datan avulla voisi estää seuraavan tapaturman, tai löytää esimerkiksi tehokkaimmat tuotantopisteet, niin eikö sitä kohti kannattaisi pyrkiä? Kun koneet ja viiveet maksavat miljoonia ja loukkaantumiset jopa ihmishenkiä, niin tämä on selvästi se tulevaisuus, josta kaikki haluavat hyötyä ja johon kannattaa myös investoida.
Vaikka teollisuudessa tähdätään tällä hetkellä "valottomiin tehtaisiin" (lights-out factory), jotka toimivat täysin itsenäisesti etäohjattuna, niin pitkän tähtäimen perimmäisenä tavoitteena on vapauttaa toimintaresursseja tuottavampaan aivotyöhön. Tämä onkin älyratkaisujen jännittävin osa: mihin kaikkeen resurssit riittävätkään, kun älyteknologiat hoitavat tylsemmät tehtävät?
Kun valtava määrä pieniä seurattavia prosesseja on määriteltävä ja digitalisoitava, on helppo kuvitella, kuinka siitä voi muodostua unelmakentän sijaan loputtomien esteiden väsyttävä viidakko. Yleistason lupaukset tulevaisuuden hyödyistä voivat viedä helposti motivaation, kun tieto pitkittyneistä prosesseista ja merkittävien tulosten puutoksesta leviää alalla, ja siksi onkin tärkeää pitää fokus päämäärässä.
On kriittisen tärkeää ymmärtää, että kyseessä on prosessi, joka vaatii paitsi valtavaa kulttuurimuutosta ja pitkäkestoista sitoutumista, myös koko yrityksen läpi kulkevaa vahvaa visiota ja strategiaa. Tämä ei ole vain yksittäinen projekti, jossa on pitkä lista pieniä tehtäviä. Teollisuus 4.0:aa ei kannata aloittaa vain lyhyesti ja kokeiluluontoisesti, vaan se vaatii johdolta sitkeyttä ja tarmoa, jotta kurssilta ei poiketa. Yhdellä resurssilla on keskeinen rooli prosessissa: ihmiset. Sitä ei voi kiertää.
Jos visio muuttuu käytännöksi hitaasti, yksi juurisyistä löytyy usein työkulttuurista. Insinöörit operatiivisella puolella ovat vuosikymmenten ajan huolehtineet tehtaan jatkuvasta toiminnasta; se on heidän DNA:ssaan. IT-asiantuntijat taas ovat olleet tukipään mahdollistajia, joiden rooli on nyt vahvasti muuttumassa.
Yhteisen sävelen, keskinäisen ymmärryksen ja luottamuksen rakentamisen vaatiman ajan aliarvioiminen alusta alkaen voi olla kohtalokas virhe pitkällä aikavälillä. Koska uusi nouseva IT-teknologia on vain osa kuvaa, uudet käytännön prosessit ja yhtenäinen toimintatapa ovat ratkaisevan tärkeitä digitaalisen muutoksen onnistumiselle.
On hyvin luonnollista, että yksilöt reagoivat suureen muutokseen ensin arvioimalla tarpeita pääosin oman tai vain yhden pisteen toiminnan näkökulmasta. Kun yhdistetään osittain jo olemassa olevia korkean tason ratkaisuja, jotka aiemmin kuuluivat erillisten osastojen toimintaan, on uudelleensuuntaamisesta aiheutuva epämukavuus lähes väistämätöntä. Saattaa kuitenkin helpostikin syntyä päällekkäistä, ja jopa eri suuntiin menevää kehitystyötä, joka ei enää kuulu oikein toteutettuun prosessiin.
Jos prosessi on suunniteltu ja toteutettu hyvin, niin hitaan alun jälkeen kunnollisia tuloksiakin alkaa näkyä. Ensimmäiset saavutukset tekevät yleensä numerolähtöiset ammattilaiset tyytyväisiksi ponnisteluihinsa, ja yhteistyökin alkaa helpottua motivaation kasvaessa. Esimerkiksi tärkeiden tunnuslukujen parantuminen saa asiantuntijat usein nälkäiseksi siitä, kuinka paljon enemmän he voivat saavuttaa.
Teollisuus 4.0:n työkalujen käyttöönotto ja itse prosessin aloitus etenkin on suhteellisen hidasta, mutta on paljon syitä pysyä positiivisena. Ensimmäiseen epäonnistumiseen tai haasteeseen kompastuessaan yritys on jo edellä niitä, jotka eivät ole edes aloittaneet. Se on taatusti oppimatka, joka on kaikilla toimijoilla edessä ennemmin tai myöhemmin. Haasteitakin varmasti tulee, mutta niitä ei pidä korostaa liikaa, sillä se on loistava tilaisuus oppia ja kehittyä.
Apua haasteisiin on myös saatavilla. Pätevä kumppani auttaa siinä, että prosessi etenee sujuvasti ja pysyy oikeilla raiteilla. Samalla kustannukset pidetään kurissa, motivaatio säilyy ja todellista hyötyä saadaan suunnitelluissa aikarajoissa. Jos valmistajalla ei ole riittävästi asiantuntemusta datan hyödyntämisen kehittämiseen ja toteuttamiseen skaalautuvasti, on järkevää panostaa osaavaan kumppaniin kalliiden esteiden ja viiveiden välttämiseksi. Tietoevry auttaa pohjoismaisia teollisuusyrityksiä suunnittelemaan, toteuttamaan ja hallitsemaan näitä teknologioita menestyksekkäästi.
Meillä on kokonaisuudessaan pitkä kokemus ja vahva näkemys kattavista digitaalisista ratkaisuista ja integraatioista, mikä on myös tietoturvallisuuden kannalta kriittistä, kun toimintoja digitalisoidaan. On nimittäin aina mahdollista, että tekniikka pettää.
Riskit voidaan kuitenkin minimoida, kun haavoittuvuudet tunnistetaan ja niihin varaudutaan riittävästi. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että liiketoiminnan kannalta kriittiset tiedot määritetään ja suojataan niiden edellyttämällä tavalla. Suvereniteettisyistä myös datan fyysinen sijainti tulee tietää. Lisäksi riskienhallinnan kannalta on erittäin tärkeää tunnistaa ja varmistaa kriittisten toimintojen jatkuvuus manuaalisesti mahdollisissa kriisitilanteissa.
Toimintaa tulee kehittää liiketoiminnan lisäarvo edellä. Datan hyödyntämistä ei liiassa riskien pelossa pidä jättää väliin. Me autamme sekä hyödyntämään dataa täysimääräisesti että turvaamaan arvokkaan tiedon.
Lue lisää edge-palveluista täältä.