Kuinka valjastaa data ja teknologia vihreän kasvun vetureiksi

Uudessa hallitusohjelmassa on paljon hyviä vihreää siirtymää tukevia elementtejä ja siinä on laaja-alaisesti ajateltu yritysten toimintaympäristöä: esimerkkeinä kotimaisen puhtaan energiatuotannon lisääminen, tutkimus ja tuotekehitys -rahoituksen nostaminen neljän prosentin tasolle BKT:sta, digitalisaation edistäminen sekä osaamisen vahvistaminen.

Mutta se, miten hallitusohjelman elementit konkretisoidaan uusiksi tuotteiksi ja kansainvälisillä markkinoilla puhuttavaksi tarjoamaksi, jää yritysten vastuulle. Toimintaedellytykset ovat kunnossa, mutta toteuttaminen on nyt eri tahojen yhteistyöstä kiinni.

Suomalaisten usko hiilineutraaliustavoitteisiin horjuu

Toukokuussa Tietoevryn teettämän kyselyn mukaan yli 60 % suomalaisista on menettänyt uskonsa siihen, että Suomi olisi hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Paneelissa pohdimme sitä, mistä tämä voisi johtua. Syynä voi olla keväällä aiheen ympärillä käyty laaja julkinen keskustelu, ja se, että tavoitteet tuntuvat suomalaisista liian abstrakteilta ja kaukaisilta.

llmastopaneelin Markku Ollikainen avasi SuomiAreenan paneelikeskustelussa konkreettisesti taustoja Suomen nettonielujen vähenemisestä, mutta hänellä oli myös yksinkertainen resepti, jolla metsien käyttöä Suomessa voidaan nykyisestään jopa lisätä. Se onnistuu, kunhan otetaan hiilidioksidi talteen teollisuudessa ja samalla vähennetään päästöjä. Tässäkin uusilla teknologioilla on iso rooli, kun puhutaan esimerkiksi metsäteollisuuden hiilen sidonnasta ja innovoinnista, kun talteen otetutusta hiilidioksidista kehitettään uusia tuotteita.

On kuitenkin ilahduttavaa huomata, että yli puolet kyselyyn vastanneista on sitä mieltä, että Suomi voi hyötyä teollisuuden vihreästä siirtymästä. Suomeen uskotaan kehittyvän uutta osaamista (51 %), syntyvän uusia työpaikkoja (37 %) ja vientiteollisuuden kilpailukyvyn parantuvan (27 %).

Teollisuuden kansainvälinen kilpailukyky ja markkinoiden vaatimukset

Yritysten vastuullisuutta kohtaan nousee yhä enemmän vaatimuksia niin markkinoilta, regulaatiosta, lainsäädännöstä kuin asiakkailta. Onkin tärkeää, että olemme kärkijoukoissa niin datataloudessa kuin vihreässä siirtymässä, sillä ne tarjoavat meille loistavan mahdollisuuden erottautua kansainvälisessä kilpailussa.

Maailmalla ilmastopolitiikka ja monimuotoisuuden suojelu etenevät kovaa vauhtia ja samoin kasvavat niihin tehtävät investoinnit. Esimerkiksi USA laittoi vihreään siirtymään 400 miljardia dollaria tuotanto- ja kysyntätukia, samoin tekevät Kiina ja monet Euroopan maat.

Suomella ei ole riittävästi euroja samankaltaisiin investointeihin, joten meidän on tärkeää panostaa tulevaisuuden teknologioihin ja toimintaympäristön kehittämiseen, ja saatava yritykset miettimään yhä enenevissä määrin uudistumista. Meillä on hyvä esimerkki ja kirittäjä naapurissa Luulajan alueella, jonne osaajia ja investointeja virtaa.

Suomalaisessa teollisuudessa iso osa päästöistä tulee hankintaketjuista, mutta suurimmat päästöt itse laitteiden käytöstä. Optimoimalla asiakkaidemme toimintoja datan avulla, autamme asiakkaitamme vähentämään heidän omia päästöjään, tehostamaan laitteidensa käyttöä ja samalla parantamaan tuottavuutta. Datan hyödyntäminen koko arvoketjun tehostamisessa tuo säästöjä ja tukee vihreää siirtymää, ja pienistä puroista syntyy suuri vaikutus.

On jo olemassa paljon kädenjälkiratkaisuja, jotka vähentävät asiakkaiden päästöjä ja materiaalin käyttöä. Tarvitaan kuitenkin myös uusia ratkaisuja ja eri toimialojen tiivistä yhteistyötä. Tästä hyvänä esimerkkinä on metsä- ja tekstiiliteollisuuden yhteistyönä syntyneet uudet materiaaliratkaisut, kuten biopohjaiset tekstiilikuidut. EK:n teettämän selvityksen mukaan Suomen vihreän viennin tuottamat päästövähennykset ylittävät jo nyt kansallisesti syntyvät päästöt.

Positiiviset vaikutukset syntyvät koko arvoketjun avaamisesta

Puhtaan energian käytössä olemme jo käytännössä tavoitteissa. Tietoevryn konesaleissa käytetään Pohjoismaissa jo nyt 100 % puhdasta energiaa ja laitteiden kierrätyksessäkin olemme lähellä 100 %:a. Olemme myös sitoutuneet tieteeseen perustuviin päästövähennystavoitteisiin (Sience Based Targets, SBTi).

Suurin vaikutuksemme tulee kuitenkin siitä, miten meidän asiakkaamme hyödyntävät dataa ja optimoivat tuotantoaan. Säästöt tulevat hyvin yksinkertaisista asioista. Yrityksissä on pitkään optimoitu tiettyjä osa-alueita, mutta laajempi kokonaiskuva on usein puuttunut.

Esimerkiksi Konecranesissa liikevaihdosta lähes puolet tulee laitteiden huollosta, ja laitteita modernisoimalla tuotteiden hiilijalanjälkikin voi olla entistä kevyempi ja elinkaari pidempi. Teollisuudessa saamme välittömiä säästöjä, jos pystymme vähentämään energiankäyttöä tai hukkavirtaa. Kun dataa on enemmän ja avoimemmin saatavilla, voivat eri yritykset hyödyntää samoja palveluntarjoajia, esimerkiksi vähittäiskaupassa tavarantoimitusten optimoinnissa, jotta rekat kulkevat täysinä varastoilta kauppoihin ja materiaalit pystytään hyödyntämään paikallisesti.

Sekä yrityksiin kohdistuvat velvoitteet, että yritysten oma kiinnostus arvoketjujensa läpinäkyvyyteen, sekä oman toimintansa ympäristövaikutuksiin kasvaa, mutta samalla kasvaa myös datan määrä, joka luo omat haasteensa läpinäkyvyydelle. Kuinka saada valtavat määrät dataa liikkumaan luotettavasti eri toimijoiden ja järjestelmien välillä? Vastaus löytyy teknologiasta, ja esimerkiksi erilaisten sensorien avulla pystymme toimimaan monimutkaisissakin ympäristöissä ja tallentamaan ja vaihtamaan tietoa eri toimijoiden välillä nopeasti ja sujuvasti.

Esimerkiksi Konecranesilla on teknologiajohtaja Juha Pankakosken mukaan 25 000 toimittajaa, joiden kanssa he ovat suoraan tekemisissä. Tämän lisäksi Konecranesin on pystyttävä seuraamaan toimittajien alihankkijoita. Tämänkaltaisen kokonaisuuden hallintaan ei pystytä ilman teknologiaa ja dataa.

SuomiAreena-keskustelussa olivat mukana Ilmastopaneelin Markku Ollikainen, Konecranesin Juha Pankakoski, EK:n Ulla Heinonen ja Tietoevryn Jaakko Tapanainen. Keskustelun moderoi Mari Haavisto.

SuomiAreenan paneelikeskustelussa kysyttiin lopuksi, kumpi on veturi – ympäristö vai liiketoiminta? ”Joko tai” ei ole kuitenkaan enää tätä päivää. Ellei vihreää siirtymää tehdä, yrityksillä ei ole mahdollisuutta selvitä. Hyvän ilmastopolitiikan ideana on, että voiton tavoittelu ja päästövähennykset vievät samaan suuntaan ja tässä olemme jo nyt onnistuneet Suomessa hyvin. Nyt on aika katsoa rohkeasti tulevaisuuteen ja jatkaa yhteistyötä eri tahojen kanssa vihreän siirtymän edistämiseksi!

Kiinnostuitko aiheesta? Katso SuomiAreena-keskustelu ”Päästöt laskuun ja talous kasvuun” jälkikäteen MTV Katsomosta.