Ennakkoluulot estävät Suomeen muuttaneiden työllistymistä

Syrjivät asenteet, rakenteet ja toimintamallit ovat keskeisiä tekijöitä siihen, miksi esimerkiksi maahanmuuttajataustaiset osaajat eivät löydä paikkaansa työmarkkinoilla.

Tiedostamattomat ennakkoluulot ja väärä tieto ovat suuria esteitä yhdenvertaisuudelle työpaikoilla. Työllistymistä hankaloittavat syrjintä esimerkiksi nimen perusteella, suomen tai ruotsin kielen osaamattomuus, epätietoisuus turvapaikan saamisesta ja siihen liittyvän päätöksenteon pitkäkestoisuus. Iranilainen Farideh Ipak kertoi Kauppalehden jutussa, että hänen kohdallaan tuo tekijä saattaa olla kansalaisuus.

Tasa-arvoa on tärkeä edistää, jotta ehkäistään syrjintää, varmistetaan yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille ja vähennetään työelämän epätasa-arvoa. Monimuotoisten työyhteisöjen eduiksi tiedetään, että ne kannustavat kaikkia työntekijöitä innovoimaan rohkeasti ja omaäänisesti.

Asiantuntijuudestaan, ammattitaidostaan ja koulutuksestaan huolimatta pakolaiset, turvapaikanhakijat ja muut maahan muuttaneet tarvitsevat tietoa työmarkkinoista, verkostoja omalla alallaan sekä käytännön tukea.

Tietoevryn ja Telian työntekijät ovat tukeneet maahanmuuttaneiden työllistymistä jo useamman vuoden ajan Startup Refugees -mentorointiohjelman kautta. Ohjelmassa he saavat tärkeää tietoa, kannustusta sekä käytännön ohjausta työnhakuun sekä hyötyvät mentorinsa kontakteista suomalaisessa työelämässä.

Mentorointiohjelma järjestetään nyt seitsemättä kertaa ja mukana on muun muassa ukrainalaisia, iranilaisia ja irakilaisia.

Osallistujia mentorointiohjelmaan hakee kolminkertainen määrä aloituspaikkoihin nähden, mikä jo osaltaan kertoo sen tarpeellisuudesta. Lähes 60 % ohjelman läpikäyneistä on löytänyt paikkansa suomalaisessa työelämässä viimeisen neljän vuoden aikana.

Tietoevryn kesällä teettämän kyselytutkimuksen mukaan joka toinen (53 %) suomalainen kokee, että Suomen tulisi houkutella ulkomaisia osaajia nykyistä paremmin, ja lähes joka toinen (48 %) on sitä mieltä, että työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseksi.

Suomalaiset siis ymmärtävät ulkomaisten osaajien tärkeyden ja työperäisen maahanmuuton merkityksen hyvinvointiyhteiskunnalle. Tämä on rohkaiseva viesti siitä, että monimuotoisuus ja kansainväliset osaajat nähdään voimavarana, ei uhkana.

Mentorointiohjelma on yksi matalan kynnyksen tapa kuroa maahanmuuttaneiden työmarkkinarailoa kiinni. Toivomme, että esimerkkimme innostaa muitakin yrityksiä. Näin voimme yhdessä rakentaa entistä yhdenvertaisempaa ja monimuotoisempaa työelämää.

Aicha Manai, toimitusjohtaja, Startup Refugees

Jonna Peltola, viestintäjohtaja, Tietoevry

Telia Finland

Mielipidekirjoitus on alunperin julkaistu Talouselämässä.