30 syyskuuta 2022
Digitaalisten alustojen, palveluiden ja tuotteiden käyttäjäkokemus on yksi niiden keskeisimmistä osista, johon onkin kiinnitettävä erityishuomiota. Käyttöliittymän suunnittelu vaatii muutakin kuin vain esimerkiksi toiminnon, jolla käyttäjä näkee pankkitietonsa. Samalla on ratkaistava, miten arkaluonteisiin tietoihin päästään käsiksi turvallisesti ilman, että ratkaisusta tulee liian monimutkainen ja hankalakäyttöinen.
”Tällä hetkellä teknologia-ala ei ole riittävän monimuotoinen, eivätkä sen parissa työskentelevät ihmiset edusta koko väestöä. Kun suunnittelemme digitaalisia työkaluja, järjestelmiä ja sovelluksia, meidän on huomioitava erilaisten käyttäjien tarpeet”, toteaa Tietoevryn kokenut käyttöliittymien ja käyttäjäkokemusten kehittäjä Linnéa Källgård.
Linnéa on huomannut tämän moneen kertaan myös työssään. Mobiilisovelluksen suunnittelu kognitiivisista häiriöistä kärsiville oli pitkä prosessi, ja oikean ratkaisun löytäminen vaati merkittävän määrän tutkimusta ja iteraatiota. Käyttäjillä on kuitenkin nyt mahdollisuus tutustua tietoihin omilla ehdoillaan sen sijaan, että he luottaisivat vanhoihin järjestelmiin, joissa ei huomioida erilaisia tarpeita ja tiedonhankintatapoja.
”Digitaaliset ratkaisut ovat luonnostaan osallistavia eli ne huomioivat erilaiset käyttäjät. Ratkaisuja voi käyttää milloin tahansa sen sijaan, että käyttöä varten olisi lähdettävä tiettyyn paikkaan. Vuorovaikutus muiden kanssa onnistuu mukavasti vaikkapa kotona. Meidän on varmistettava, että myös suunnittelemamme tuotteet tukevat osallistamista”, Linnéa korostaa.
Kahvihetki muutti Linnéan uran suunnan
Linnéa puhuu niin itsevarmasti ja innokkaasti, että on helppo kuvitella hänen olleen teknisellä alalla jo pitkään. Todellisuudessa alalle päätyminen ei ollut lainkaan todennäköistä.
”Taustani on mainosalalla, ja olen opiskellut klassillista arkeologiaa Uppsalan yliopistossa sekä uuden median muotoilua Hyper Islandilla. En olisi uskonut, että sopisin teknologia-alalle: olen kiinnostunut pikemminkin luovuudesta kuin teknisistä asioista”, hän sanoo.
Eräs ystävä näki tilanteen kuitenkin toisin ja houkutteli Linnéan keskustelemaan Tietoevryn edustajan kanssa, jotta tämä voisi kuulla lisää heidän työstään. Kahvihetki 11 vuotta sitten muuttikin Linnéan elämän.
”Epäröin, sillä en tiennyt juuri mitään alasta. Kun kuitenkin kuulin lisää yrityksestä ja heidän projekteistaan, tajusin, että juuri tuollaisia asioita minäkin haluaisin tehdä. Hyppäsin mukaan ja tunsin oloni kotoisaksi alusta asti. Nyt saan ratkaista oikeiden ihmisten ongelmia ja käyttää luovuuttani joka päivä”, Linnéa kertoo.
Millaista on käyttäjäkokemuksen suunnittelu?
Linnéa työskentelee useiden eri henkilöiden kanssa sekä Tietoevryllä että sen asiakkaiden kanssa. Hänen päivänsä saattavat olla hyvinkin erilaisia. Käsillä oleva projekti määrittää yleensä päivän kulun, mutta useimmiten hän tekee yhteistyötä frontend- ja backend kehittäjien, data-analyytikkojen, projektipäälliköiden ja joskus myös muiden suunnittelijoiden kanssa. Teknologian ymmärtäminen auttaa, mutta ohjelmointitaitoja ei tarvita.
”Tyypillisesti työskentelen parin projektin eri vaiheissa samaan aikaan. Suunnittelua, työpajoja ja yhteistyötä on paljon. Käytän paljon Adoben suunnittelutyökaluja ja yhteistyöalustoja, kuten Figmaa ja Miroa”, hän sanoo.
Linnéan esimerkki osoittaa, että teknologia-alalle pääsee erilaisia reittejä pitkin. Kaikenlaisesta koulutuksesta on hyötyä, vaikkei se ehkä aluksi siltä tunnukaan.
”Yliopisto oli perinteisempi ja akateeminen, ja opin tekemään perusteellista tutkimusta ja hyödyntämään tietoja. Hyper Island oli täysin päinvastainen. Opimme projektien parissa ja sain hioa ongelmanratkaisutaitojani. Molemmat olivat hienoja kokemuksia, ja olen todella iloinen, että olen saanut kokea kummatkin”, Linnéa kertoo.