26 helmikuuta 2019
Koulutus on keskeinen osa hyvinvointivaltiota, sen rakentamista ja tulevaisuutta. Muutospaineita asetetaan monelta taholta ja suunnasta. Ympäröivä maailma ja yhteiskunta muuttuvat kiihtyvämmällä tahdilla. Koulutusta ei enää voi kehittää lisäämällä siihen yksi osa. Järjestelmää ei saada paremmaksi viilaamalla sieltä ja täältä. Tarvitaan systeemistä muutosta.
Visio ja tavoitteet toiminnan kehittämiseksi ovat yhteisiä ja jaettuja. Niin kunnilla kuin kansallisen tason toimijoilla on yhteistä halua ja tahtotilaa toimintakulttuurin muuttamiseksi ja pedagogiikan kehittämiseksi, mutta usein työkalut puuttuvat. Käytännön toimenpiteet, resurssit ja osaaminen ovat toimeenpanemisen isoin haaste ja kipukohta. Työkalujen lisäksi tarvitaan johtajuutta ja resursseja.
Digitalisaatio osana arkea
Toiminnan ytimessä ovat lapset ja nuoret, perheet ja opettajat. Digitaalinen oppiminen on kaikessa mukana, se on pedagogiikkaa siinä missä digitalisaatio on osa elämää. Opettajat ja oppijat ovat oppimisen asiantuntijoita, heidän tietämystään ja näkemystään tulisi hyödyntää enemmän kehitystyössä.
Tarvitaan vuorovaikutusta ja verkostoja, joissa toimia ja jakaa kokemuksia. Yhdenvertaisuuden toteutumisesta ja eriytymiskehityksestä on suuri huoli. Koulujen välillä on eroja, mutta isoin hajonta on koulujen sisällä, luokkien välillä ja luokkien sisällä. Eriytymiskehitykseen pitää löytää uusia keinoja puuttua.
Digitalisaatio ei ole irrallinen projekti vaan ydinprosessien muutosta. Kasvatuksen ja koulutuksen kentässä oppiminen on ydinprosessi: uusien opetusmenetelmien hyödyntäminen, oppimisen rikastaminen kohti hyvää oppimista. Digitalisaatio on opetussuunnitelman toteuttamista.
Kysyimme webinaariyleisöltä, mikä on seuraava kehityskohde kunnassanne, ja vastaus oli hyvin selkeä. Seuraavaksi kunnissa halutaan panostaa oppijakeskeisen toimintakulttuurin kehittämiseen digitalisaation avulla.
Teknologia mahdollistaa yhä paremmin oppimisen henkilökohtaistamisen, mutta tukee myös monimuotoisesti yhdessä oppimista, myös globaalisti. Yksilöllisiä oppimisen tapoja voidaan huomioida paremmin, sekä tukea oppimista oikea-aikaisesti ja ennakoivasti.
Oppiminen on prosessi, joka alkaa varhaiskasvatuksesta. Teknologian avulla voidaan tunnistaa oppimisen aukkoja, mutta myös tukea hyvinvoinnin kehitystä. Oppijan minäpystyvyyden tunne korreloi enemmän oppimiseen kuin esimerkiksi älykkyysosamäärä.
Pienillä interventioilla on mahdollista tukea oppijaa oppimaan ja ottamaan asioita haltuun. Samalla vaade vahvaan pedagogiseen osaamiseen ja asiantuntijuuteen korostuu. Tiedolla johtaminen edellyttää myös osaamista tiedon tulkitsemiseen ja osaamista datan käyttämiseksi johtamisen välineenä eettisiä näkökulmia unohtamatta.
Kehittäminen edellyttää mittaamista
Kaikki kehitystyö edellyttää arviointia. Myös keskeneräistä prosessia pitää arvioida, se on edellytys korjaaville toimenpiteille matkan varrella. Kasvatuksen ja koulutuksen maailmassa mittaaminen ja arviointi ovat sensitiivinen asia. Ei ole mittaamisen kulttuuria, ja toisaalta mitkä ovat ne mittarit, joista lähdetään liikkeelle asian eteenpäin viemiseksi. Oppivissa yhteisöissä opitaan yhdessä, ja jatkuva parantamisen sykli on oleellinen osa toimintakulttuuria. Tarvelähtöinen kehittäminen on mahdollistettava.
Edistääksemme systeemistä muutosta on tultava ulos toimialasiiloista. Esimerkiksi oppijan hyvinvointiin liittyvät ongelmat ovat niin laajoja, että koulu ei voi yksin rakentaa ja kehittää ratkaisuja niihin. Hyvinvointi on koko yhteiskunnan yhteinen asia, ja jokaisen oppijan osalta sitä tulee voida tarkastella kokonaisvaltaisesti, myös heidän perheidensä kautta. Systeeminen muutos tapahtuu ekosysteemissä, jossa kaikki toimijat, jotka vaikuttavat oppijan oppimiseen, ovat osallisia.
Järjestimme keskiviikkona 13.2.2019 webinaarin, jossa Tiedon koulutuksen asiantuntija Taina Uusi-Illikainen, Opetushallituksen kokeilukeskuksen johtaja Anneli Rautiainen ja Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan ICT-hankepäällikkö Pasi Silander keskustelivat teemalla “Oppija oppimisen ekosysteemin keskiössä”. Tämä yhteenveto on kirjoitettu tuon keskustelun pohjalta. Tallennetta webinaarista ei ole saatavilla.
Kirjoittaja Taina Uusi-Illikainen