26 marraskuuta 2020
SOK:n muutosjohtaja Sebastian Nyström kertoo haastattelussa mm. kuluttajadatan keräämisestä ja hyödyntämisestä, kaupan monikanavaisesta tulevaisuudesta ja siitä, mikä digikehityksen menestystarinoiden syntymisessä todella merkitsee.
Sebastian Nyströmin tontti SOK:lla on iso. Muutosjohtajan – eli Chief Transformation Officerin – rooliin kuuluu laaja kattaus vastuita strategiatyöstä digikehitykseen ja IT:sta muotoiluun. Nokialla yli vuosikymmenen verran monissa liemissä keitelty mies siirtyi SOK:lle viitisen vuotta sitten.
Nyström nostaa esiin ajankohtaisia muutosvoimia, jotka vaikuttavat koko suomalaiseen kaupan alaan.
Lyhyellä aikajänteellä koronavirus on viimeisen vuoden aikana laittanut kaiken uusiksi. SOK:n veturi, eli päivittäistavarakauppa, on hyötynyt kotona syömisen trendistä, mutta vastaavasti hotelli- ja ravintolaliiketoiminta on kärsinyt.
Pidemmän aikavälin muutosvoimista Nyström nostaa ensimmäisenä esiin digitalisaation, joka vaikuttaa kaikkeen läpi arvoketjujen. Toinen viime vuosina merkitystään nostanut teema on väestön suuret rakenteelliset muutokset: ikääntyminen, kaupungistuminen ja kuluttajakysynnän pirstaloituminen.
Kolmantena Nyström mainitsee kilpailun kansainvälistymisen ja kovenemisen. Heikommat kotimaiset toimijat ovat pudonneet pois, ja tilalle on tullut useimmilla osa-alueilla ulkomaisia kilpakumppaneita.
Jaksossa kuulet, miten SOK liiketoimintoineen aikoo vastata näiden muutosten tuomiin haasteisiin.
Nyströmin maailmassa hyvillä ideoilla ei mennä vielä kuuhun. Hän huomauttaa, että ideat ovat ilmaisia, ja kaikilla isoilla toimijoilla on muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta kaikki samat ideat.
“Digipalveluiden kehittäminen ei ole ideoista kiinni, vaan toimeenpanokyvystä. Pystytkö toteuttamaan, pystytkö tekemään sen fiksusti? Ja kun olet saanut sen valmiiksi, tuliko siitä hyvä? Tuliko siitä oikeasti sellainen, että se palvelee sitä asiakasta?”, Nyström selittää.
Monikanavaisuus on vähittäiskaupalle tietenkin kuuma aihe, ja esimerkiksi ruoan verkkokauppa on koronavuonna ottanut merkittävän kasvuloikan Suomessa. Fyysisen ruokakaupan digitalisoinnissa on kuitenkin edetty rauhallisin askelin. Nyström muistuttaa, että useimmat kuluttajat haluavat ostoksiltaan ennen kaikkea helppoutta ja nopeutta. Siinä digitaalisuudella ei ole itseisarvoa, ellei se todella tee asioinnista jollain tavalla sujuvampaa.
SOK:n digitalisaatio ei toki koske ainoastaan kuluttajapalveluita ja -myyntikanavia, vaan hyötyjä digitaalisuudesta ja datasta haetaan myös operatiivisen tehokkuuden puolella. Podcastissa Nyström kertoo muun muassa merkittävistä digiharppauksista logistiikan automatisoinnissa.
Tutustu myös: Kotoilutalous mullisti kaupan alan 2020 - miten IT voi auttaa?
SOK:n järjestelmissä on tietenkin valtava määrä dataa. Sitä kertyy jatkuvasti lisää miljoonista transaktioista. Ja aina kun vihreä kortti vilahtaa, kyseisen asiakasomistajan dataprofiili täydentyy jälleen uusilla tiedonmurusilla, joista algoritmit voivat jauhaa esimerkiksi tuotesuosituksia ja muuta personoitua markkinointia.
Mitä tällä kaikella tiedolla tehdään? Ja voidaanko näistä monimuotoisista, hajallaan eri paikoissa olevista datamassoista edes saada irti mitään käyttökelpoista?
Kyllä voidaan, ja siinä onnistuminen on tietenkin yksi alan yritysten tulevaisuuden menestystekijöistä.
Nyström muistuttaa, että datan hyödyntämiseen liittyy myös paljon ylimääräistä hypeä. Välillä data johtaa harhaan. Joskus se vanhenee niin vauhdilla, että hyödyntämisessä ei ole käytännössä järkeä. Osalle datasta ei ainakaan vielä ole löydetty järkevää käyttökohdetta, vaikka se paperilla kuulostaisi miten hyödylliseltä. Datan esiin kaivaminen moninaisista, eri aikakausilla rakennetuista järjestelmistä aiheuttaa myös haasteita.
Tutustu myös: Datastrategian perusteet
Kuluttajat kuitenkin nykyisin odottavat, että heistä kerättyä dataa käytetään heitä hyödyttävällä tavalla. Tästä hyvä esimerkki on S-Mobiilista löytyvä Omat ostot -palvelu.
Nyströmin mukaan palvelun kantava ajatus on se, että data kuuluu asiakkaalle, ja heidän tehtävänsä on auttaa asiakkaita tulkitsemaan omista ostoksista kertyvää tietoa: millainen hiilijalanjälki ostoksillani on, syönkö terveellisesti, ja mihin asioihin rahani ylipäätään kuluvat.
“Kaikkia eivät nämä tiedot kiinnosta, mutta osalle ne ovat tärkeitä”, Nyström sanoo. Hän pohtii, että täytyy olla realisti vaikuttavuuden suhteen – vaikkapa ruokavalion muuttamiseen ihminen tarvitsee yleensä muutakin kuin tilastotietoa siitä, millaisia ostoksia koriin on keskimäärin eksynyt.
“Nämä kehittyvät pienin askelin. Me näemme tämäntyyppiset palvelut mielenkiintoisina, ja uskon, että näitä nähdään vielä lisää.”