Parhaat ratkaisut verkkokiusaamista vastaan luodaan yhdessä nuorten kanssa

Suuri osa meistä on viettänyt vuoden 2020 aikana enemmän aikaa verkossa kuin koskaan aikaisemmin. Maailma on muuttunut lyhyessä ajassa nopeasti – vielä vuosi sitten olisi tuntunut kaukaiselta ajatukselta viettää vaikkapa syntymäpäiviä verkossa tai osallistua etänä urheiluseuran harjoituksiin. Myös nuorten arjessa monet keskeiset asiat ovat päätyneet mitä suuremmissa määrin digitaaliseen ympäristöön. Valitettavasti niin on käynyt myös kiusaamiselle.

Verkkokiusaamiseen tulisi suhtautua vakavammin

Koronan myötä verkkokiusaaminen ja vihapuhe ovat tulleet osaksi yhä useamman nuoren arkea. Vaikka verkkokiusaamisen määrä on lisääntynyt, suhtaudutaan siihen edelleen liian kevyesti. On tärkeä muistaa, että kiusaamisen vaikutukset ovat yhtä vakavat riippumatta siitä tapahtuuko se verkossa vai kasvotusten.  

Kiusaaminen on aina kulttuurinen ilmiö. Se, miten muut ihmiset nuoren ympärillä käyttäytyvät määrittää sen, mitä pidetään kulttuurisesti sopivana käytöksenä ja mitä ei – ja tämä vaikuttaa merkittävästi myös nuorten toimintaan. Vaikka verkossa ja kasvokkain tapahtuva vuorovaikutus ovat luonteeltaan erilaisia, rakentuvat ne kuitenkin samassa kulttuurisessa ilmapiirissä. Jokaisen meistä tulisikin keskittyä luomaan rakentavaa keskustelukulttuuria ja näyttää esimerkkiä toisillemme.

On ollut hienoa huomata, että verkkokiusaamisesta käytävä yhteiskunnallinen keskustelu on vahvistunut viime vuosina ja ongelmaa ovat lähteneet ratkaisemaan eri tahot ja toimijat yhdessä. Myös hallitus on tunnistanut ongelman vakavuuden sekä käynnistänyt toimia vihapuheen ja nettikiusaamisen vastaisten toimien tehostamiseksi.

Ratkaisuja on etsittävä yhdessä nuorten kanssa

Nuorten keskuudessa tapahtuva verkkokiusaaminen jää helposti piiloon, sillä vanhemmat eivät usein ole läsnä sosiaalisen median maailmassa, jossa nuoret elävät. Paras ymmärrys keskusteluista ja sosiaalisen median ongelmista onkin nuorilla itsellään – siksi ratkaisujakin on tärkeä etsiä yhdessä nuorten kanssa.

Osana pitkäaikaista yhteistyötämme, käynnistimme vuoden 2020 alussa TietoEVRYn kanssa hankkeen, jonka tavoitteena on syventää ymmärrystämme verkkokiusaamisesta ja ratkaisuista sen taklaamiseksi. Järjestimme keväällä työpajoja yhdessä kahdeksasluokkalaisten nuorten kanssa yläkouluissa.

Työpajat toimivat alkusysäyksenä The Polite Type -fontin kehittämiselle. Fontti tunnistaa loukkaavia ilmaisuja ja korvaa haukkumasanat neutraaleilla ilmaisuilla. Fontin tavoitteena on tehdä verkkokiusaamisen ilmiö näkyvämmäksi, herättää yhteiskunnallista keskustelua aiheesta sekä havainnollistaa konkreettisesti, kuinka sanat luovat todellisuutta.

Joulukuussa kokosimme yli 1000 yläkoululaista nuorta yhteen aiheen ympärille. ”Dreamsterit” Krista Kosonen sekä Johannes ”Hatsolo” Hattunen kertoivat omat tarinansa sekä kannustivat nuoria tavoittelemaan unelmiaan rohkeasti. Muutoksen aikaansaamiseksi tarvitaan konkreettisten tekojen lisäksi myös avointa keskustelua – sekä rohkeutta unelmoida.

Työ paremman tulevaisuuden eteen jatkuu

Myös runsaasti kansainvälistä huomiota herättänyt yhteistyömme on laajentunut Ruotsiin sekä käynnistyy pian myös Norjassa – kiinnostusta ollut myös useissa muissakin maissa. Tämä ei ole ihme, sillä verkkokiusaaminen on globaalisti kasvussa oleva ilmiö – ja parhaat ratkaisut toimivat usein yli rajojen.

Tiivis yhteistyömme TietoEVRYn kanssa nuorten paremman tulevaisuuden eteen jatkuu myös ensi vuonna. Myös tällöin toiminnan lähtökohtana on, että toimenpiteet rakennetaan nuorista lähtevän tarpeen pohjalta – aina tiiviisti yhdessä nuorten kanssa.

Lue lisää The Polite Type -hankkeestamme.

Kirjoittajat

Mari-Anne Arpiainen, asiantuntija & Olli Alanen, toiminnanjohtaja

Lasten ja nuorten säätiö

Kuvat: Lasten ja nuorten säätiö / Annukka Pakarinen