27 lokakuuta 2021
Tuoreen selvityksen mukaan jopa 62 prosenttia suomalaisista on valmiita muuttamaan omaa kulutustaan pienentääkseen hiilijalanjälkeään. Kulutusmuutokseen suomalaisia motivoi parhaiten tieto oman kulutuksen vaikutuksista. Neuvoja hiilijalanjäljen pienentämiseen kyllä löydetään, mutta silti suomalaiset kaipaavat avukseen lisää digityökaluja. Selvityksen Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa toteutti YouGov TietoEVRYn toimeksiannosta.
Usein juuri yksilön omien kulutuspäätösten vaikutusten merkitys hukkuu kokonaiskuvassa. Kolme maata kattaneen selvityksen mukaan suomalaiset ja ruotsalaiset (n. 60 %) ovat kuitenkin valmiimpia muuttamaan omaan kulutustaan ilmastosyistä kuin norjalaiset (52 %). Selvityksen mukaan suomalaiset vastaajat lähtevät pienentämään hiilijalanjälkeään ensisijaisesti lajittelemalla jätteensä (87 % vastaajista), kierrättämällä ja ostamalla käytettyjä tuotteita (59 %) tai valitsemalla vähemmän punaista lihaa lautaselleen (58 %). Sähköauton hankinta ei kuulu suomalaisten suositumpiin valintoihin (29 %).
37 % suomalaisista on sitä mieltä, että tieto oman kulutuksen vaikutuksista on päätekijä motivoitua hiilijalanjäljen pienentämiseen. Valmiimpia kuluttamisen muutoksiin ovat maaseudulla asuvat, yrittäjät sekä nuoremmat ikäryhmät (18–29-vuotiaat).
”Yhteiskunnan kestävämpi kehitys edellyttää sitoutumista niin yrityksiltä, päättäjiltä kuin yksittäisiltä kansalaisiltakin. Suomalaiset ovat yllättävän valmiita tekemään henkilökohtaisia ratkaisuja ilmaston puolesta, mutta kaipaavat konkretiaa siihen, miten voivat yksilöinä kantaa kortensa ilmastotekojen kekoon. Kansalaisille tärkein muutoksen veturi on tieto henkilökohtaisesta hiilijalanjäljestä”, sanoo TietoEVRYn viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Kia Haring.
Suomalaiset toivovat omien päivittäisten valintojensa tueksi työkaluja selkeästi enemmän kuin naapurimaissa. Suomessa yli puolet (55 %) vastaajista haluaisi lisää digitaalisia työkaluja kestävän elämäntavan tukemiseen, kun Ruotsissa ja Norjassa näin tekee noin kolmasosa vastaajista.
”Näemme, että kehittyneet tekniset ratkaisut voivat tukea ja ohjata meitä kaikkia parempiin kulutusvalintoihin. llmastoystävällisten elämäntapojen tukemiseksi on toki jo olemassa ratkaisuja, vaikka digitalisaation kaikkia mahdollisuuksia ei ole vielä hyödynnetty. Teknologian avulla pystymme yhdistämään valtavia määriä dataa eri lähteistä ja hyödyntämään sitä päätösten tekemisessä ympäristön eduksi sekä kansalaisen, yrityksen tai esimerkiksi kaupungin tasolla. Teknologia on myös keskeinen mahdollistaja kiertotalouden vauhdittamisessa ja hiilipäästöjen vähentämisessä”, summaa Kia Haring.
”Sitran elämäntapatesti on yksi työkalu, joka auttaa ihmisiä arvioimaan omien elintapojensa hiilijalanjäljen sekä antaa räätälöityjä suosituksia uusista kestävistä arjen tavoista. Nämä suositukset perustuvat Sitran mallintamiin 100 fiksuun arjen tekoon, joissa kuvataan yhteiskunnalle tulevan päästösäästön lisäksi myös mitä hyötyä uuden tavan omaksuja itselleen saa. Eri kohderyhmiä puhuttelevia työkaluja tarvitaan lisää, koska tarve ilmastoystävällisille muutoksille kaikkien eri yhteiskunnan toimijoiden osalta on merkittävä ja kaikkien toimijoiden panosta tarvitaan”, sanoo Markus Terho, projektinjohtaja Sitrasta.
Eräs esimerkki reaaliaikaista tietoa lisäävästä digityökalusta on Norjassa kuntien käytössä oleva, julkiseen tietoon perustuva ilmastolaskuri Zero Emission Citizen. TietoEVRYn kehittämä laskuri laskee jokaisen norjalaisen päästöt ja visualisoi ne interaktiiviseen karttaan. Kartan avulla kunnat saavat näkymän kasvihuonekaasupäästöjen määrästä aina kaupunginosien tarkkuudella. Laskuri yhdistää julkiset ja yksityiset tahot, sillä myös sähköyhtiöt ja pankit täydentävät tietoja ja mukaan on tulossa lisää yrityksiä.
Lisätietoja:
TietoEVRY Newsdesk, news@tietoevry.com, puh. 040 570 4072
Tietoa selvityksestä:
Kansalaisten ilmastonäkemyksiä kartoittanut selvitys perustuu markkinatutkimusyhtiö YouGovin Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa 16.–21.6.2021 tekemän kyselyn tuloksiin. Kyselyssä haastateltiin yhteensä 3 034 yli 18-vuotiasta naista ja miestä. Suomessa tehtiin 1 013, Ruotsissa 1 014 ja Norjassa 1 007 haastattelua. Tutkimuksen virhemarginaali on enintään 3,1. Tutkimuksen tilasi TietoEVRY.
Lue lisää pohjoismaisesta tutkimuksesta täältä.
Tutustu myös: