07 kesäkuuta 2018
Espoon kaupungin ja ohjelmisto- ja palveluyritys Tiedon ainutlaatuinen tekoälykokeilu tuotti toivotun tuloksen: tekoäly pystyy seulomaan valtavasta asiointidatamassasta palvelupolkuja eli niputtamaan yhteen riskitekijöitä, jotka samalle henkilölle osuessaan laukaisevat raskaiden ja kalliiden palvelujen tarpeen. Kokeilu oli ainutlaatuinen, sillä yhtä laajaa julkishallinnon asiakkuusdataa ei ole koskaan ennen yhdistetty ja analysoitu tekoälyllä.
Kesällä 2017 alkaneessa kokeilussa tekoälyn analysoitavaksi ajettiin Espoon koko väestöä koskeva sosiaali- ja terveystieto ja varhaiskasvatuksen asiakkuusdata vuosilta 2002–2016. Tietoa kertyi noin 520 000 henkilöstä ja yli 37 miljoonasta asiakaskontaktista.
Henkilötiedot salattiin datasta jo tiedonhakuvaiheessa ja kaikki tietojenkäsittely tehtiin äärimmäisen tietoturvallisesti. Yksittäisiä asiakkaita ei ole voinut tunnistaa missään vaiheessa.
Datamassan laajuus ja se, kuinka hyvin tekoäly pystyy yhdistämään tietoja, yllätti myös Espoon kaupungin asiantuntijat. Kokeilu mahdollisti ensimmäistä kertaa asiakkuuspolkujen perhekohtaisen tarkastelun, koska kaupungin tietojärjestelmät ovat yleensä yksilökeskeisiä.
− Uuden teknologian tuella eri tietojärjestelmien sisältämien datojen yhdistäminen tuottaa aivan uutta tietoa, joka pystyy haastamaan kaupunkia. Olemme saaneet tärkeää tietoa myös datan ja kirjaamiskäytäntöjen laadusta, sanoo data-analytiikkakonsultti Tomas Lehtinen.
Joitakin havaintoja voidaan kuitenkin summata. Tekoäly löysi noin 280 tekijää, jotka ennakoivat lastensuojelun asiakkuutta. Mikään tekijä ei yksin ole riski, mutta useamman tekijän yhtäaikainen esiintyminen voi olla.
− Espoon kokeilu osoittaa, että datan hyödyntämisellä ja tekoälyllä on merkittävä rooli terveydenhuollossa. Oli se sitten uusien palvelupolkujen kehittämisessä tai sosiaalipalveluiden ja terveydenhuollon ammattilaisten päivittäisen työn tukemisessa. Kokeilu myös osoittaa, että nopeasti käyttöön otettava Tiedon Intelligent Wellbeing -alusta kehittää sosiaalipalveluiden ja terveydenhuollon organisaatioiden datakyvykkyyttä, Matti Ristimäki, Tiedon datakeskeisten liiketoimintojen johtaja, toteaa.
Datasta pystyttiin esimerkiksi tutkimaan, millaisia eroja aiemmassa palvelujen käytössä on perheillä, joista on tehty lastensuojeluilmoitus tai joille on annettu lähete lasten- tai nuorisopsykiatriaan.
Lastensuojeluilmoitusta tai lähetettä lasten ja nuorisopsykiatriaan edelsi 3−5-kertainen terveyspalvelujen käyttö verrokkiryhmään verrattuna. Myös kyseisen ryhmän perheenjäsenet käyttivät terveyspalveluja enemmän kuin verrokkiryhmässä.
− Tulokset ovat kuitenkin hyvin alustavia eikä niitä vielä sellaisenaan voi käyttää johtopäätöksiin. Tarvitaan lisää tutkimusta, kokeiluja ja aineiston analyysiä. Aineistossa ei ollut yksityisen terveydenhuollon käyttöä, ja jatkossa dataan tulisikin yhdistää Kelan tietokanta, jolloin tulos tarkentuisi, toteaa Espoon kaupungin perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Mari Ahlström.
Espoon ja Tiedon tekoälykokeilu on ollut ainutlaatuinen, sillä yhtä laajaa julkishallinnon asiakkuusdataa ei ole koskaan ennen yhdistetty ja analysoitu tekoälyllä. Lähtökohtana oli testata, onko tekoälystä apua palvelujen kohdentamiseen ennaltaehkäisevästi. Vastaus on vahva kyllä.
Kokeilua varten koottu ja tekoälyn analysoima data on tuhottu.
− Meillä on nyt malli, jolla pystymme hakemaan vastaavat tuoreet tiedot tarvittaessa uudestaan. Siksi vanhaa dataa ei kannattanut säilyttää, Tomas Lehtinen sanoo.
Jatkotyö vaatii muun muassa eettistä harkintaa esimerkiksi siitä, voisiko tekoälyn tuottamaa tietoa hyödyntää hälytysmielessä siten, että järjestelmä ilmoittaisi hoitohenkilöstölle, kun vastaanotolle saapuvalla asiakkaalla olisi monta riskitekijää. Muun muassa tätä Espoo pohtii yhdessä alan osaajien, kuten Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston perustaman Suomen tekoälyn suomalaisen osaamiskeskuksen FCAI:n, kanssa.
FCAI:n ohella kiinnostuksensa tekoäly-yhteistyöstä ovat osoittaneet muiden muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Kela.
− Olemme vuoden aikana luoneet vahvaa pohjaa kuntapalvelujen tulevaisuutta varten. Kiinnostus on kovaa myös kaupungin sisällä, ja paljon ideoita on vireillä, iloitsee Espoon kaupungin palvelukehitysjohtaja Päivi Sutinen.
− Suomalaisen terveydenhuollon data on erittäin laadukasta, ja kun sitä tuodaan yhteen paikkaan esim. tietoaltaaseen, sitä voidaan hyödyntää muun muassa tekoälyn avulla entistä paremmin niin yhteiskunnan, kuntapalveluiden kehittämisen, terveydenhuollon ammattilaisten kuin yksittäisten asiakkaiden kannalta, Matti Ristimäki jatkaa.
Kokeilu on yksi Espoon panostuksista 6Aika-hankkeeseen, jossa kuusi suurinta kaupunkia kehittää avoimempia ja älykkäämpiä palveluja yhteiseen 6Aika-strategiaan nojaten. Palvelujen kehittämisen ohessa 6Ajan tavoitteena on synnyttää Suomeen uutta osaamista, liiketoimintaa ja työpaikkoja.
Espoon kaupunki
Tomas Lehtinen, data-analytiikkakonsultti, +358 43 826 9177, tomas.lehtinen@espoo.fi
Mari Ahlström, perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja, +358 43 825 6658i
Tieto
Matti Ristimäki, johtaja, datakeskeiset liiketoiminnat
+358 (40) 7487373, matti.ristimaki@tieto.com
Tieto
Tieto hyödyntää datakeskeisen maailman mahdollisuudet ja tuottaa niiden avulla arvoa yksilöille, organisaatioille ja yhteiskunnalle. Tavoitteemme on olla asiakkaillemme paras kumppani liiketoiminnan uudistamisessa. Ohjelmisto- ja palveluosaamisemme lisäksi hyödynnämme vahvasti yhdessä innovoinnin ja ekosysteemien mahdollisuudet.
www.tieto.fi