26 kesäkuuta 2020
Terveydenhuollon kehittämisessä digitaalisin keinoin on menossa iso mullistus – kyse ei kuitenkaan ole massiivisista suljetuista it-järjestelmistä vaan aivan muusta. Toimivat lopputulokset vaativat, että it-väen ja palveluntuottajien pitää oppia keskustelemaan toistensa kanssa. Ketterä kehittäminen on edennyt myös koronakriisin aikana, kertovat TietoEVRYn asiantuntijat.
Aloitetaan hyvistä uutisista: Kansainvälisessä vertailussa Suomi kuuluu terveydenhuollon digitalisaatiossa edelläkävijöiden joukkoon, selviää OECD:n terveydenhuoltoalan raportista.
”Me edelleen helposti väheksymme itseämme, mutta jos katsotaan graafia, Suomi on piikkipaikalla teknisessä kyvykkyydessä. Meillä alkoi jo kymmenen vuotta sitten olla kaikki terveydenhuollossa sähköistettyä, eikä monikaan valtio yllä samaan”, muistuttaa johtava tuotepäällikkö Marko Pyy TietoEVRYstä.
Suomen hyvä tekninen kyvykkyys tarkoittaa Pyyn mukaan myös, että meillä on hyvällä tasolla kansallinen yhteentoimivuus, kuten e-reseptit, arkistot ja yhdenmukaiset koodistot. Lisäksi käyttäjät ja organisaatiot ovat valveutuneita.
Hyvä sijoitus vertailussa ei kuitenkaan tarkoita, että meillä olisi varaa jäädä laakereille lepäämään. Jos verrataan terveydenhuoltoa muihin toimialoihin, tilanne näyttää toisenlaiselta.
Lue lisää ja sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisuista ja palveluista.
Terveydenhuollon tietotekniikka on Pyyn mukaan tähän mennessä kehittynyt selvästi hitaammissa sykleissä kuin muut toimialat. Kun esimerkiksi telecom-sovelluksen kehityssykli on 3–5 kuukautta, terveydenhuollossa se voi olla 3–5 vuotta.
”Viimeisen kymmenen vuoden aikana ei ole ollut kovin hektinen tuo muutostahti. Mutta kun katsotaan eteenpäin, syklit alkavat nopeutua tälläkin alalla, muutosvauhti tulee kiihtymään ja tavat käyttää järjestelmäratkaisuja kehittyvät. Olisi absurdia ajatella, että terveydenhuollossa jäätäisiin kehityksen ulkopuolelle”, sanoo Pyy.
Vuoropuhelu luo jotain ihan uutta
Mitä nopeutuva muutos tarkoittaa terveydenhuollon kentällä? Kymsoten tietohallintojohtaja Matti Ahola osa kertoa tästä.
Korona on tuonut Kymsoteen lisätöitä, mutta digikehittäminen on silti jatkunut lähes entiseen tapaan, kertoo etätöitä tekevä tietohallintojohtaja Matti Ahola.
”Perinteinen tapa on ollut, että tehdään päätös uuden järjestelmän käyttöönotosta, koulutetaan sen käyttäjät, otetaan järjestelmä käyttöön ja toiminta yrittää taipua järjestelmään. Tällä tavalla on toimittu 30 viime vuotta”, Ahola taustoittaa.
Enää ei kuitenkaan ole näin eikä Aholan mukaan pidäkään olla. Sen sijaan tietojärjestelmän ja toiminnan pitää keskustella keskenään niin, että lopputulos on jotakin ihan uutta.
”Meidän pitää olla aktiivisia palvelutuotannon suuntaan ja luoda hyviä kontakteja asiakasrajapintaan. Keskeinen haaste on palvelutuotannon tarpeiden tunnistaminen niin, että digiratkaisut ja palvelutuotanto pystytään sovittamaan yhteen. Tämä on iteratiivinen prosessi, johon emme ole vielä tottuneet”, sanoo Ahola.
Uutta tapaa testataan käytännössä Kymsoten ja TietoEVRYn meneillään olevassa kehitysprojektissa, jossa potilastietojärjestelmän päälle luodaan uusia sovelluksia. Näiden avulla on tarkoitus ottaa haltuun koko asiakkaan hoitopolku hoito- ja hoivaprosessissa, myös sähköinen asiointi ja asiakassegmentointi.
Toukokuussa valmistui asiakasohjauksen ratkaisu, ja syksyn aikana siihen voi kytkeä myös kansalaisille näkyviä sovelluksia. Eli kun Kymsotessa kirjataan asiakkaan yhteydenotto, tähän kytketään ratkaisuja, joilla voi vuorovaikuttaa asiakkaan kanssa.
Koko hoitoketju haltuun
Iso muutos on Aholan mukaan myös, että terveydenhuollon ict-järjestelmiä on pitkään kehitetty sairaalajärjestelmien pohjalta: niissä aktiviteetti kohdistuu siihen hetkeen, kun potilaalle annetaan hoitoa.
”Hyvinvointi kuitenkin lähtee liikkeelle siitä, miten ihminen huolehtii itsestään. Jossain vaiheessa hän haluaa ottaa kontaktin terveydenhuoltoon ja arvioida omaa terveyttään, sitten hänelle ehkä tehdään hoitoja ja tutkimuksia, menee aikaa ja sitten ehkä tulee taas oireita. Tämä ketju voi olla hyvinkin pitkä ja kokonaisprosessin haltuunotto on uusi asia.”
Ahola on työskennellyt sote-ict:n parissa vuodesta 2006, mutta Kymenlaakson yhteistyö nykyisen TietoEVRYn kanssa on sitäkin vanhempaa perua: se alkoi edellisen potilastietojärjestelmän Effican valinnasta 2000-luvun alussa. Nykyisin Kymsoten oma ict-osasto on 20 hengen vahvuinen, mutta toiminnan laajuus vastaa 200 hengen työpanosta.
Yhteistyö TietoEVRYn kanssa on Aholan mukaan jatkunut pitkään, koska vaikeistakin hetkistä on selvitty rinta rinnan.
”Jos eteen tulee kuoppia, TietoEVRYn kanssa pystyy kävelemään yli niistäkin. Se että vaikeat hetket pystyy hoitamaan asiallisesti, auttaa yhteistyötä hyvinä aikoina.”
Kymsote kehittää sotesta riippumatta
Kymsote kehitysprojekteineen on hyvä esimerkki useammastakin syystä. Ensinnäkään Kymenlaaksossa ei ole jääty odottamaan hallinnollista sote-ratkaisua.
Kymsote on runsaan vuoden ikäinen organisaatio, joka syntyi kun Kymenlaaksossa yhdistettiin sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoito, kuntien perusterveydenhuolto ja sote-palvelut. Kyseessä on siis maakunnan kokoinen yksikkö, joka toimii sote-uudistuksen alkuperäisten tavoitteiden mukaisesti.
Kun terveydenhuollon eri osa-alueiden siiloja poistetaan ja painotetaan ennakointia, toiminta tehostuu ja väestön ikääntyminen tuomia kustannusten kasvupaineita voi loiventaa.
Ahola huomauttaa, että Kymenlaaksossa asioita on edistetty vaihtuvista hallituskokoonpanoista ja hallinnollisen sote-uudistuksen eri vaiheista riippumatta.
”Kun hallitus vaihtui, se ei muuttanut meidän ict-suunnitelmiamme lainkaan. Tämä on arkista toimintaa ja me kehittäisimme tätä näin, vaikka hallituksella olisi erilainen poliittinen ideologia.”
Viikkojen muutossyklien sijasta organisaation työhön voi tehdä muutoksia tunneissa ilman, että se vaatii mittavia järjestelmäpäivityksiä, kuvaa Marko Pyy ketterää kehittämistä.
Terveydenhuollon digikehityksen pahin uhkakuva onkin TietoEVRYn Pyyn mukaan, että jähmetytään odottamaan hallinnollista sote-ratkaisua eikä mennä rohkeasti eteenpäin.
”Arjen tuottavuutta voidaan kehittää tässä ja nyt tämän päivän työkaluilla. Ei tarvitse jäädä odottamaan miten hoitovastuut ja rahavarannot määrittyvät. Ei minun käsittääkseni esimerkiksi lonkkamurtuman leikkaushoito tule olemaan hoidollisesti yhtään sen kummempi, oli meillä sote tai ei”, Pyy sanoo.
Ratkaisuja rikastamaan tietojärjestelmiä
Kun puhutaan terveydenhuollon tietojärjestelmistä, huomio keskittyy julkisuudessa usein potilastietojärjestelmiin ja varsinkin tiettyihin mammuttimaisiin järjestelmäuudistuksiin. TietoEVRYllä on pitkä kokemus potilastietojärjestelmistä, ja sen järjestelmät kattavat 3 miljoonaa suomalaista.
Terveydenhuollon digitalisaation uudet mahdollisuudet eivät kuitenkaan TietoEVRYn liiketoimintajohtaja Tiina Taurun mukaan vaadi mammuttihanketta potilastietojärjestelmän vaihtamiseksi.
”On selvää, että potilastietojärjestelmiä on kehitetty ja kehitetään ketteriksi. Potilastietojärjestelmien digitaalinen hyödyntäminen on jo arkipäivää: suurin osa lienee varannut ajan terveydenhuoltoon netistä, myös videovastaanotot tai etäklinikat yleistyvät. Monesti kyse onkin enemmän siitä, onko jo olemassa olevia työkaluja otettu käyttöön, Tauru arvioi.
Tämän lisäksi toimintaa voidaan Taurun mukaan optimoida tuomalla oppeja ja työkaluja ihan muilta toimialoilta. Esimerkiksi nykyaikainen asiakastietojärjestelmä auttaa kansalaista siitä lähtien, kun hän menee terveydenhuollon nettisivulle.
”Se opastaa mitä tehdä ilman, että tähän käytetään terveydenhuollon ammattilaisen aikaa. Lisäksi näitä palveluprosesseja ohjataan automaattisesti siten, että pyritään minimoimaan sekä kansalaisen että terveydenhuollon ammattilaisen turha odotusaika. Tämäntapainen projekti on merkittävästi nopeampi ja kustannustehokkaampi”, sanoo Tauru.
Uusia palveluita kansalaisille
Kymsoten kehitysprojektissa on kyse juuri tämäntyyppisistä ratkaisuista. Tosin kun Kymsote aloitti reilu vuosi sitten, siitä tuli maakunnallinen rekisterinpitäjä ja se otti käyttöön TietoEVRYn Lifecare-potilastietojärjestelmän. Rekisterinpito tarkoittaa, että kaikki Kymsoten piiriin kuuluvat toimijat pääsevät käsiksi potilaan kaikkiin tietoihin yhdellä suostumuksella, toisin kuin aiemmin.
”Silloin kun oli kuntakohtaiset rekisterit, piti aina olla potilaan lupa, kun siirrettiin asiakkaan tietoja rekisteristä toiseen. Tämän takia on ehdottoman tärkeää siirtyä ensi vaiheessa maakunnan kokoisiin sote-alueisiin, toivottavasti jatkossa on vielä isompia alueita”, sanoo Kymsoten Ahola.
Kymsoten kehitysprojekti on jopa kansainvälisesti edelläkävijä siinä, kuinka laaja näkymä kansalaisille tarjotaan heitä koskevaan potilastietoon. Yksityinen puoli on tähän asti ollut julkista terveydenhuoltoa edellä tällaisissa sovelluksissa.
”Terveydenhuollossa kannattaa ottaa ne opit ja teknologiat käyttöön, joita on käytetty vaikka kaupan tai teollisuuden puolella. Niistä voi hyödyntää parhaat palat ja luoda niiden perusteella palvelukerroksen potilastietojärjestelmän ja kansalaisen väliin”, sanoo Tauru.
Yleisesti tunnettujen, esimerkiksi SAPin tai Microsoftin teknologioiden hyödyntäminen nopeuttaa kehitysprosesseja myös siksi, että niitä tuntevaa työvoimaa on enemmän tarjolla kuin terveydenhuollon erikoisosaajia.
Hyödynnetään avointa dataa
Millaisia sovelluksia tällä ketterällä menetelmällä sitten syntyy? TietoEVRYn Pyy visioi lisää ennakoivaa terveydenhuoltoa ja avoimen datan hyödyntämistä. Toinen kiinnostava alue on hoitotyön ja prosessien kehittäminen entistä tehokkaammiksi.
”Datan pohjalta tapahtuva ohjaaminen ja analyysi pystyvät ohjaamaan meitä reaktiivisesta terveydenhuollosta proaktiiviseen: järjestelmät auttavat ammattilaisia työssään. Avoin data tarkoittaa, että yksikään järjestelmä ei ole olemassa siksi, että piilottaisi tietoa muilta”, kuvaa Pyy.
Pyy nostaa esimerkiksi openEHR:n, joka on avoin tietomalli kliinisen ja myös sosiaalipuolen datan käyttöön.
”Käytännössä tämä tarkoittaa, sitä että data on mallinnettu universaalisesti ymmärrettävällä tavalla. Tämä taas mahdollistaa, että viikkojen muutossyklien sijasta organisaation työhön voi tehdä muutoksia tunneissa ilman, että se vaatii mittavia järjestelmäpäivityksiä.”
openEHR-mallin puitteissa voi tehdä yhteistyötä kansallisesti tai kansainvälisesti ja jakaa kuvailu- tai kirjaamiskäytäntöjä eri yksiköiden välillä.
”Voi siis jopa kansainvälisesti katsoa, miten muut ovat näitä asioita ratkaisseet, ja tuoda sieltä hyviä käytäntöjä omaan työhön”, kertoo Pyy.
Artikkelin on kirjoittanut Heidi Harmmasten ja se on julkaistu alun perin MustReadin sivuilla 10.6.2020.
Lue lisää sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisuista ja palveluista.